Historia

Tampereen Lääkäriseuran ensimmäinen vuosisata

Kirjoittanut: Timo Pitkäjärvi

Turvallinen ja ihmisläheinen potilas-lääkärisuhde on hyvän hoidon edellytys. Tampereen Lääkäriseura on korostanut sen merkitystä koko satavuotisen toimintansa ajan. Kuvassa legendaarinen lääkäri Bertel Laurell potilaansa vuoteen ääressä. Seura jakaa vuosittain hänen nimeään kantavan kunniapalkinnon käytännön lääkärin työssä erityisen ansioituneelle kollegalle.

Lääkäri Bertel Laurell potilaansa vuoteen ääressä.
Kuva: Duodecimin kuva-arkisto

Tampereella oli v. 1898 kymmenen lääkäriä. Kaupunkia ympäröivissä kunnissa oli noihin aikoihin saman verran kunnanlääkäreitä ja muutamia piirilääkäreitä. Lääkäriyhdistyksen perustamisesta oli keskusteltu usein ns. pörssitunneilla Engströmin kahvilassa kauppakadun ja Läntisen kadun, nykyisen Näsilinnankadun, kulmauksessa olevassa puutalossa, jossa myöhemmin oli Tuotannon myymälä.

Kaupungin lääkärit ja usein myös lähimmät maaseutukollegat kokoontuivat aamupäivisin kahvilaan toisiaan tapaamaan, keskustelemaan ja ennen kaikkea vekseleitä kirjoittamaan. Monilla kollegoista oli näet paljon vekseleitä, erittäinkin kun oli velkarahalla tullut ostetuksi suuri joukko osakkeita samana vuonna perustetusta Tampereen Osakepankista.

Engströmin kahvilan kahdeksan lääkäriä

Toukokuun 7. päivänä 1898 kokoontui lääkäriyhdistyksen perustavaan kokoukseen Engströmin kahvilaan kaupungin kymmenestä lääkäristä kaikkiaan kahdeksan:

Lääkäri Eino Rafael Ahlman, Yleisen sairaalan lääkäri Gustaf Albert Backman, Pellavatehtaan lääkäri Nils Gustaf Durchman, Toinen kaupunginlääkäri Ernst Ewald Bergroth, Tampereen aluelääkäri Ernst Gustaf Vilhelm af Hällström, Ensimmäinen kaupunginlääkäri Gustaf Rudolf Idman, Nokian tehtaan lääkäri Karl Gustaf Johan Idman sekä Köyhäinhoidon ja kulkutautisairaalan lääkäri Oskar Henrik Nyman.P

Poissa olivat piirilääkäri Axel Hjalmar Ilmoni, joka omien sanojensa mukaan siihen aikaan jo vähemmän välitti medisiinasta ja harjoitti enemmän sosiaalisia ja uskonnollisia kysymyksiä, sekä yksityislääkärinä toimiva Gustaf Pitkänen.

Kokouksessa päätettiin perustaa yhdistys, joka toistaiseksi päätti toimia ilman sääntöjä; tilaisuudessa nähtävänä olleet ruotsinkielisen Åbo Läkareföreningin säännöt, joita oli tarkoitus pitää ohjeena sääntöjen laatimiselle, eivät näet sisältäneet muuta kuin yhden varsinaisen pykälän. Siinä määrättiin, että yhdistys valitsee keskuudestaan rahastonhoitajan. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin G. A. Backman ja varapuheenjohtajaksi G. R. Idman sekä sihteeriksi E. Ahlman. Lisäksi päätettiin kutsua kaikki seudun lääkärit, myös ympäristön kunnanlääkärit, ensimmäiseen varsinaiseen kokoukseen seuraavan kesäkuun 11. päivänä Bauerin kahvilaan, myöhemmin Emmauksen kulmarakennukseen. Tämän kokouksen ohjelma vahvistettiin ja päätettiin, että yhdistys kokoontuu kerran kuussa. Puheenjohtajalla oli kuitenkin oikeus kutsua kaupungin lääkäreitä kokoon useamminkin.

Gustaf Albert Backman (1861–1927) syntyi Joensuussa ja valmistui lääkäriksi v. 1888. Hän tuli Tampereen yleisen sairaalan lääkäriksi 1898 ja ylilääkäriksi 1911. Lääkintöneuvoksena Lääkintöhallituksessa hän oli 1917–1927. Hänelle myönnettiin ylimääräisen professorin arvonimi v. 1916. Hän oli Tampereen lääkäriseuran ensimmäinen puheenjohtaja.

Teoksesta: Vuosisata terveydeksi (1998). Tampereen Lääkäriseuran 100-vuotisjuhlakirja, ISBN 952-90-9755-7. Jyväskylä: Kirjapaino Gummerus Oy.

Gustaf Albert Backman (1861–1927).